perjantai 12. elokuuta 2016

Kasvu värien ympäröimänä

Minulle värit ovat aina merkinneet paljon. Niin kuin monella muullakin, on minulla ollut aina joku lempiväri. Ehkä eniten suosimani ja nykyisin melkein ällöämäni kirkkaanvioletti oli kova sana 13-20-vuotiaana. Värit ovat läsnä niin sisustuksessa, visioissa ulkona ja tietenkin vaatteissa. Tunnen usein suurta iloa nähdessäni värikkäästi ja rohkeasti pukeutuvia ihmisiä. Ihanaa, että kaikki ovat erilaisia, jokaisella on onneksi mielestäni siihen oikeus.

Kun olin pikkulikka, niin äiti valitsi värit ja päätti myös osittain pukeutumiseni. Olen kuullut, että kanssani oli ongelmallista kierrellä vaatekaupoissa, kun mikään ei kelvannut. 5-vuotiaana suostuin siihen, että äiti ostaa minulle vain merkkifarkut. Olikohan merkki Lee? Anteeksi äiti.

Valokuvia katsoessani naurattaa ja välillä huvittaa. Välillä myös pikkaisen hävettää! Miten olen kehdannut pitää tuollaista paitaa. Tarhakuvassa minulla on ruskea plyysipaita, ja muistan kun sen käyttäminen joskus hävetti. Nyt se olisi ihana, jos minulla olisi 5-vuotias lapsi. Harmi kyllä lähes kaikki lapsuuden vaatteeni on annettu serkuille, ja he ovat antaneet ne luonnollisesti eteenpäin. Kellarissa on 6-vuotiaana käyttämäni Porin Jazz -paita. Se on punainen ja ihana. Pitääkin muistaa kuvata se ja laittaa tähän. Lempivärini noihin aikoihin oli luonnollisesti vaaleanpunainen.


Tarhassa 5-vuotiaana. Huom. äidin leikkaama otsari. :) Joku myös haukkui, että Maijalla on pers-saparot. Sen jälkeen en enää käyttänyt usein saparoita.
 Jossain vaiheessa, eli ehkä 10-12-vuotiaana minulle ei ollut niin väliä mitä päällä oli. Käytin melkein vain äidin ostamia ja valitsemia vaatteita. Lempiväri kuitenkin aina oli. Muistan että eräissä juhlissa olin erittäin ylpeä seuraavasta paidasta (nykyään en tuota käyttäisi):

Minä vihreässä paidassa ja siskoni Sanni. Oli äitini Sari-serkun yo-juhlat.

Sitten tuli teini-ikä ja kaiken piti olla samanlaista kuin muilla. Tällöin kuvaan astui ihana violetti. Merkkejä olivat Mic Mac, Ball ja Levi's. Piti olla karmivat Leviksen lappuhaalarit. Kolmella kaverillani oli täysin samanlaiset kuin minulla. Nyt ne tuntuvat hirvityksiltä, mutta silloin olivat niiin coolit!

13-vuotiaana. Huom donitsi ja tupeerattu etutukka.
14-15-vuotiaana alkoi muutokseni punkkariksi. Musta ja VIOLETTI (taas) olivat kuvioissa. Hyviä materiaaleja olivat mielestäni pitsi ja sametti. Tukka oli yleensä punainen, ja kreppasin sen joka aamu, kun lähdin kouluun. Muistan siskoni tapellessa huutaneen minulle: "Sulle ei sovi muut kun musta ja violetti, oot niin tylsä!" En mä tiedä olinko tylsä: käytinhän myös leopardikuosia. ;)

15-vuotiaana koulun joulujuhlissa.

13-16-vuotiaana tanssin aktiivisesti. Tämä oli muistaakseni tanssikoulun joulujuhlasta. Minä olen tuo punatukkainen.
Tuo musta-violetti-vaihe kesti muistaakseni kauan. Ihanin väreihin liittyvä kuulemani kommentti tuli ystävältäni Sannalta, kun olimme Tampereen I-klubilla. Sanna sanoi: "Maija, jos olisit joku väri, olisit kaiki värit sekaisin".



20-30-vuotiaana pukeuduin klassisesti, pääosin harmaaseen ja mustaan. Toki koiralenkeillä laitoin päälleni mitä milloinkin. Joskus en mennyt edes kauppaan meikkaamatta. Käytin ehkä tyköistuvia farkkuja ja t-paitoja. Joskus mekkoja. Sisustuksessa tykkäsin punaisesta.

Nyt 38-vuotiaana ehdottomat lempivärini sisustamisessa ja muutenkin ovat sininen ja keltainen. Ehkä okrankeltainen on eniten mieleeni. Käytän melkein aina mekkoja ja tunikoita. Jalassa on yleensä kätevästi tennarit, kannan olkalaukkua tai käytännöllisyyssyistä reppua. Myös musta, harmaa, turkoosi ja vaaleanvioletti ovat kivoja.


 Joskus pukeudun retroon, joskus klassisesti, toisinaan jalassa on verkkarit. Hei, kuka sitä aina jaksaa välittää mitä päälleen laittaa? Meikkaan suhteellisen harvoin, jos olen vain kotiympyröissä tai vain piipahdan kaupungilla. Illanistujaisiin panostan ja meikkaan kunnolla. Ehkä innostun laittamaan myös kynsilakkaa ja huulikiiltoa. Korviksia pidän lähes aina, kun on asiaa kodin ulkopuolelle. Hiukseni pidän mieluiten pitkinä ja tummina. Latvat ovat vaaleammat kuin tyvi.

Tykkään myös erilaisista legginseistä.

Tässä minun värihistoriani, kerro sinäkin omasi! :) Eli tämä on haaste!


2 kommenttia:

  1. Mulla ei ole koskaan ollut muita lempivärejä kuin sininen. Ehkä joskus ihan pikkulapsena sanoin, että mun lempiväri on vihreä, kun sitä näkee lunnossa niin paljon, ja halusin vihreät kumisaappaat, mutta 10-vuotiaasta lähtien käytin vain sinisiä vaatteita. En huolinut päälleni sinisen lisäksi kuin korkeintaan mustaa ja valkoista. Vasta aikuisena aloin käyttää muitakin värejä, mutta punaista tai vaaleanpunaista en ole ikinä päälleni huolinut. Nyt voin laittaa jouluna punaisen paidan ja vaaleanpunaista voi olla ruutuina sinisen seurassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mäkään en vaaleanpunaista ihan pelkälleen pysty käyttämään, mutta esim. tummansinisen seurana menee. Mun lempiväri vaihteli lapsena, mutta aika kauan tais olla vaaleenpunanen lemppari kouluikään asti. Sininen on paras valinta itselläni ainakin nyt. Lempiväri vaihtelee kausittain, mutta tällä hetkellä se on sininen ja keltainen sävystä riippuen.

      Poista